Lintuja ja kilpikonnia

Vihdoinkin pääsin aloittelemaan työntekoa mitä kivoimman porukan kanssa lintu/villieläinhoitolassa. Espanjalaiset ovat puheliaita, eläväisiä ja rentoja työkavereita.

Paikka sijaitsee lähellä Pastrizin kylää, La Francassa. Tämä on hyvä ottaa huomioon asuntoa miettiessä, sillä ilman julkista liikennettä ja lopun automatkaa ei tänne ole mahdollista päästä. Kulkeminen on kuitenkin varsin vaivatonta Zaragozan keskustasta aina Moveran kylään, josta joku tulee noutamaan. Itse hyppään aamulla pienen kävelymatkan jälkeen raitiovaunuun ja siitä bussilla Moveran kylään. Helppoa, vaikkei aluksi siltä tuntuisikaan. 

Päivä aloitellaan siivoamalla ja ruokkimalla linnut sekä muut eläimet. Tarjolla on nappuloita ( esim. vehnä sekä koiran- ja kissan kuivanappulat) ja petolinnuille broileria pilkottuna, kokonaisia tipuja, hiiriä ja rottia. Petolintuja löytyy hoitolasta eniten ja isohaarahaukkoja myös kasvatetaan. 

Olen päässyt tutustumaan ja avustamaan eläinlääkäreitä lintujen hoidossa. Mukaan on mahtunut niin siipirikkoista huuhkajaa kuin junaonnettomuuteen joutunutta korppikotkaa. Harva harjoittelija pääsee ensimmäisillä päivillä näinkin kattavasti avustamaan ja pitelemään korppikotkaa aloillaan. Valitettavasti kaikkia ei aina yrityksistä huolimatta voida auttaa vaan eläin on parempi päästää sateenkaarisillalle. Tähän on hyvä etukäteen varautua, jos mielii puuhastella eläinten parissa. Oli kyseessä sitten varpunen tai korppikotka kaikki hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. 

Täältä löytyy myös paljon kilpikonnia, joita ihmiset ovat kyllästyttyään hylänneet oman onnensa nojaan. Yhdelle uudelle tulokkaalle löytyi kuitenkin omistaja. Kilpikonna oli kuitenkin  jo ehditty laittaa lajitovereidensa seuraan. Ei muuta kuin etsimään koiraspuoleista ja tietyillä tuntomerkeillä olevaa yksilöä. Sama kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Eihän sitä löytynyt ja taitaa yhä edelleen olla hävyksissä. Siellä se on, mutta mikä niistä. 

Torstaina pääsin pyydystämään altaasta vesikilpikonnia altaiden puhdistusta varten. Lopulta kasaan saatiin peräti 25 yksilöä. Kilpikonnia ei koskaan tulisi ottaa hetken mielijohteesta, vaan on mietittävä tarkkaan jaksaako elää kilpikonnien parissa kymmeniä vuosia. 

Täällä on mahdollista osallistua luonnossa kuolleiden eläimien ruumiinavauksiin, jotta nähdään ja saadaan tärkeää tietoa, mihin eläin on kuollut. Eläinkääri osaa samalla kertoa eläimen elintavoista sekä tietysti, mitä kaikkea eläimen sisältä löytyy aina elimistä luihin ja mahalaukun sisältöön. Tämä on vapaaehtoista, koska haju ei sovi kovin herkkänokkaisille. 

Toinen eläinlääkäreistä osaa liudan lintuja ja eläimiä suomeksi ja olen myös opettanut muutaman lisää kuten viirupöllö, kyy ja hirvi. 

Perjantaina sain tutustua hieman La Alfrancan lumoavaan luontoon ja Ebro jokeen. Maisemat ovat uskomattomat ja täällä näkee liudan joen varrella asustavia lintuja kuten kuningaskalastaja, jalohaikara ja harmaahaikara. Merimetsokin nähtiin lentelemässä. 

Täällä pääsee tekemään monipuolisesti erilaisia työtehtäviä saaden samalla kattavan tietopaketin erityisesti luonnonvaraisista linnuista. Itse olen viihtynyt hyvin ja on mukavaa päästä avustamaan eläinlääkäreitä hoitotyössään ja oppia samalla jotain uutta luonnonvaraisista eläimistä. Ja jos kaipailee jotain pientä ja söpöä niin löytyy täältä marsujakin. 

Kia